Vilkaisin TV:tä kun se on joka tapauksessa koko illan auki, koska mies katsoo sitä. No, siellä sattui pyörimään ohjelma kuolemanraja kokemuksista. Ihmiset jotka olivat niitä kokeneet, halusivat kokea ne uudelleen ja he eivät enää noiden kokemusten jälkeen tunteneet tarvetta esim. hankkia paljon materiaa. He kokivat että yksinkertainen elämä ei häiritse sitä heidän sisäistä harmoniaa, vaan he voivat keskittyä siihen.
Olen ollut askeettinen elämäntavoiltani jo kauan. Kaiketi sen takia, että olen tavallaan aina "lähdössä", eli täältä tuonpuoleiseen. Minua masentaa suunnattomasti se, jos joku ajattelee, että kaipuuni kuolemaan on jotenkin negatiivista tai että en pystyisi olemaan onnellinen elämästä. Olen toki toisinaan onnellinen, mutta tietäen, että elämä ruumiissa on rajoittunutta, määriteltyä, ja olet aina "vailla jotain" tai joltakin pitää aina kysyä neuvoa jos et osaa jotakin, niin tähän verrattuna kuolemanrajalla koettu olotila on paljon tyydyttävämpi.
Ohjelman mukaan tiedekin olisi lähestymässä sellaista tilannetta, että mielen olemassa oleminen ilman kontaktia ruumiiseen, olisi todistettavissa. Se tarkoittaisi sitä, että sielun olemassaolo olisi todistettu, tai ainakin jonkunlaisen, ruumiista riippumattoman tietoisuuden olemassaolo. Henkisistä asioista kiinnostuneille ei toki tarvitse tiedemiehen vakuuttaa mitään - meille riittää omat kokemuksemme. Mutta olisihan se hienoa, että lopulta olisimme "virallisesti oikeassa" sen sijaan että olemme "huuhaata ja uskomushörhöjä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti