Näkymiä taivaallisiin kuoroihin

Avasin tämän blogin koska minulle on tullut merkittäviä uusia kokemuksia värähtelytaajuuksiin ja energiatodellisuuteen liittyen.

Värähtelymaailma on nyt lähempänä, se vastaa kaiken aikaa sinne lähetettyyn viestiin. Olen harrastanut meditaatiota ja jalokiviterapiaa jo parikymmentä vuotta, eikä koskaan ennen ole ollut näin helppo yhdistyä värähtelymaailman kanssa. Sen kanssa voi kommunikoida eri tavoin, mutta merkittävimmäksi on nyt kohonnut ääni. Äänellä en tarkoita fyysisillä puhe-elimillä tuotettua ääntä vaan kurkkuchakran tasolla tehtyä ääntä. Se on helppoa ja ääni liikkuu, kulkee ja noudattaa sellaista rataa mitä sen lähettäjä toivoo sen noudattavan. Ääni tuotetaan värähtelymaailmaan, jolloin ei ole tarkoitus meluta fyysisessä maailmassa. Kurkkuchakran käyttö pitää toki ensin tiedostaa, mutta mitä pidemmällä ihminen on chakrojen tuntemuksessa, sitä yksinkertaisempaa tällainen kommunikointi on.

Tuotan ääntä värähtelytodellisuuteen yleensä ulkona kun kävelen. Nyt on tammikuu, joten pimeä tulee aikaisin. Pimeä on pelkästään hyödyllistä, sillä energiatodellisuuden aistiminen on helpompaa kun on hämärää. Myös viileä helpottaa, mutta liika pakkanen puolestaan voi haitata.

Kuorokokemukset:

Nimitän kuorokokemuksiksi kahta äänienergian avulla avautunutta näkymää. Pelkkiä näkymiä en arvosta kovin paljon, mutta jos niihin  sisältyy voimakas mielihyvä, psyyken parantuminen ja/tai jonkin fyysisen vaivan helpottuminen, niin silloin arvostus nousee. Visuaalinen ihminen voi kuvitella eteensä mitä tahansa, mutta jotta voisi ajatella olevansa jonkun suuremman kokonaisuuden ja tietoisuuden kanssa tekemisissä, tapahtumalla pitää olla syväluotaava vaikutus. Sen on jollain tavalla muutettava kokijaansa!

1. Susikuoro

Tässä näyssä lähdin tuottamaan värähtelytodellisuudessa ääntä, kuin huutoa, koska minulla oli tuskia. Olen ollut hiljattain leikkauksessa ja minulla on kipuja sen vuoksi. Minulla oli kokemuksen aikoihin myös kipuja jaloissa, erit. polvissa, lonkissa ja varpaissa. Minulla on yleensäkin taipumus herkistyä kun on fyysisiä ongelmia, koska pidän niitä kehotuksina kiinnittää huomiota sieluun. Huuto muistutti ulvontaa ja huomasin että se tuottaa minulle mielikuvia, jotka laajenee ja laajenee ja näyttävät alkavan elää itsekseen, sen huudon mukana. Näin ensin sinisiä susia, ne ottivat huudon itselleen ja lähettivät sen eteenpäin. Ääni muuttui, tuotin sitä yhtä itsekin, mutta oma ääni hukkui susien ulvontaan. Kun siniset sudet ottivat minun äänen, ne muunsivat sitä korkeammalle taajuudelle, pian näkyviin ilmaantui valkoisia susia, sinisten yläpuolelle, ja ne ottivat huudon itselleen. Siinä vaiheessa kun valkoiset sudet ottivat äänen, minä tunsin parannuksen eri puolilla kehoa. Tunsin sitä ensi sijassa mielen tasolla, koska olin melko epätoivoinen kipujeni takia. En käytä kipulääkkeitä koska en tahdo turruttaa tuntemuksiani, en käytä niitä myöskään siksi, että olen todella herkkä ja minulle tulee lääkkeistä voimakkaita sivuvaikutuksia. Kerron myöhemmin lisää tietyistä keinoista lievittää kipua mutta ne vaativat pitkäjänteisyyttä ja lojaaliutta omalle itselleen. Olin epätoivoinen myös pitkään jatkuneesta sosiaalisten suhteiden puutteesta ja sairasloman tuomasta passiivisuudesta ja kyvyttömyydestä osallistua harrastuksiini. Iso kimppu asioita kuormitti mieltäni. Susinäkymän avautuminen nosti energiatasoani voimakkaasti. Se myös paransi kipujani.

Näkymä kesti suunnilleen kilometrin pituisen matkan kävellessäni jatkuvasti eteenpäin. Mietin että siinä oli kotiseudullani asuneet sudet ja niiden esivanhempia.

Näky oli todella voimakas, se täytti näkökenttäni siten, että valkoiset sudet näkyivät suunnilleen taivaanrannan yläpuolella. Pystyin ylläpitämään yhteyttä jonkun aikaa, mutta kun kehoni alkoi vavahdella tuntuvasti, näky ja ääni alkoivat vähitellen etääntyä. Tällaisia asioita kestää yleensä vain hetken ja sen jälkeen on ylen innoittunut ja ihmeissään.

En ota kantaa siihen, ovatko tällaiset näyt omien aivojeni tuottamia, ovatko ne yhteys johonkin korkeampaan todellisuuteen, johtuvatko ne mielenhäiriöstä vai ovatko ne kaikkea tuota yhteensä. Minulle merkitsee vain se, että tällaisten kokemusten avulla pystyn säilyttämään hankalina aikoina elämänhaluni. Pystyn olemaan täynnä toivoa ja täynnä voimallista tunnetta, vaikka elämä ei näytä parhaita puoliaan. Millään muulla ei ole kovasti väliksi. Tunnen paljon ihmisiä, joita harmittaa pimeys, kurja työpaikka, toimimaton ihmissuhde ja monet erilaiset asiat. Tällaiset näkykokemukset saavat ongelmani tuntumaan kovin pieniltä, koko maapallon niin kovin pieneltä, että se on lohdullista. Ja jos vielä päälle päätteeksi tunnen että kipuni ovat helpottaneet, niin muiden ihmisten mielipiteet näkyjen alkuperästä eivät kovin paljon paina. Jos henkisiä asioita arvostelevat ihmiset olisivat onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin minä, niin ottaisin heistä oppia, mutta kun he eivät ole, voin jättää heidän arvionsa vähälle huomiolle.

2. Kultaiset kuorot:

Tämä kokemus ilmeni minulle samanlaisen ääniprosessin avulla kuin edellinen. Aloin siis tuottaa ääntä, korvin kuulumatonta ääntä maailmankaikkeuteen. Äänen väri ja voimakkuus vaihtelivat ja etsivät sopivaa taajuutta. Äänen aloittamisen ensimmäisessä vaiheessa ei ehkä näy mitään, mutta kun kokeilee erilaisia taajuuksia, niistä löytyy pian sellainen, josta voi avautua näky. Tässä näkymässä näin kuoron, joka otti vastaan minun lähettämän äänen. Kuoro kylpi kultaisessa, autereisessa usvaisessa valossa. Värisävy oli pehmeä ja lämmin. Kuorossa lauloi monia henkilöitä. Kun ääni eteni, aukesi sen taajuuden muutoksen tuloksena uusia kuoroja, ne olivat omissa, laajoissa ja korkeissa holveissaan, jotka yhdistyivät siltojen välityksellä toisiinsa. Ääni kertaantui ja uusia kuororyhmiä avautui seuraavien aloitettua laulun. Laulu oli hyminää, siinä ei ollut sanoja ja se oli äärimmäisen parantavaa. Tässä kuoronäyssä samoin kuin edeltävässä susinäyssä, tapahtui sama, parantava tunne. Parantuminen liittyi erityisesti siihen hetkeen kun korkeammalla sijaitsevat kuorot ottivat äänen matalammista tasoista ja lähettivät sen eteenpäin. Jokaisella lähetyskerralla, ääni kimposi takaisin minulle ja aiheutti minussa vavahtelua ja paranemista.